Petri Järveläinen Ajatushautaamo

Miten huippu perustetaan?

Taloustiede on kiinnostava yhteiskuntatieteellinen ihmisen käyttäytymistä koskeva tieteenala. Kun suomalainen tutkija on saanut alalta Nobelin, ei ole hullumpi ajatus käyttää hyväkseen tilannetta ja vahvistaa alan asemaa kotimaassa. 

Tarina siitä, että alalle perustetaan huippuyksikkö, ei ole kuitenkaan tieteellisen toiminnan luonteen kannalta uskottava.

Huippuyksikkö kaiketi olisi kyseessä, jos professori Holmström palkattaisiin Suomeen tutkimaan sopimusteoriaa ja hänellä olisi muutama assistentti. Onhan hän saavuttanut sen, mitä tieteessä voidaan, tietyin varauksin, luonnehtia ”huipuksi”.

Tieteellisen ”huipun”  pohjaksi ei riitä havainto, jonka pääministeri Juha Sipilä Helsingin Sanomien mukaan on tehnyt: ” ”Olen huomannut, miten tärkeää tutkimukseen perustuva tieto on. ” Tällainen havainto voi riittää perusteeksi esimerkiksi tieteelliseen tutkimukseen tutustumiseen.

Tieteellinen ”huippu” syntyy, jos syntyy, muutaman vuosikymmenen kovan työn seurauksena. Huippuyksikköjä ei perusteta vaan ne tehdään tieteilijöiden riskejä, aikaa, riippumattomuutta ja asiantuntemusta edellyttävien ponnistelujen avulla. 

Suomen Akatemian Suomen tieteen tilaa koskeneet selvitykset 2000-luvulla osoittavat, että maamme tieteen taso on jonkin verran heikentynyt suhteessa kilpailijamaihin. Tieteen taso on edelleen kansainvälisesti katsoen hyvä, mutta ei yhtä hyvä kuin aikaisemmin.

Tämä kehitys on tapahtunut sen jälkeen, kun  huippu –retoriikkaa ja laadunkehittämistä sekä tieteen ulkopuolista poliittista ohjausta tieteessä on vahvistettu.

Huippuja syntyy korkeakoulupolitiisessa puheessa kuin sieniä sateella, mutta ne eivät vastaa tieteellistä todellisuutta. 

Voidaan toki perustaa korkeakoulu, jota sanotaan huippuyksiköksi aivan samalla tavalla kuin voidaan perustaa suomalaisen kestävyysjuoksun valmennusryhmä, jota kutsutaan huippuyksiköksi. Jos sen jäsenet kuitenkin juoksevat 10 000 metriä ajassa 29 minuuttia, kyse ei ole huipusta, vaikka niin kotimaassa väitettäisiinkin.

Puhe huipuista vaikuttaa melkoiselta höpötykseltä. Tieteellinen toiminta ei ole ainoa saareke, jonka yhteydessä tätä retoriikkaa ilmenee. Kyse on jostain laajemmasta yhteiskunnallisesta ja kulttuurisesta vääristymästä, suomalaisen todellisuuden eri aloille ulottuvasta ajatussaasteesta. Tämän vääristymän purkaminen olisi kaikkien suomalaisten etu.

Taloustieteellisen tutkimuksen ja opetuksen uudelleenorganisoiminen ja sen rahoituksen vahvistaminen Suomessa voi olla ihan paikallaan. Niin on ehkä laita monella muullakin tieteenalalla. Hyvä, että jostakin aloitetaan.

Koska tiede on olennaisesti rationaalista toimintaa, olisi suotavaa, että organisoimisen ja rahoittamisen taustalla olisi vaihteen vuoksi järki.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat