Petri Järveläinen Ajatushautaamo

Mitä Trump vastustaa, sen tarve vahvistuu

 

Olin New Yorkissa viikon syksyllä 2016, Yhdysvaltain presidentinvaalikampanjoiden aikaan. Kaupunki tulvi Trump -vitsejä ja esimerkiksi kirjakaupoissa oli lappuja: make America read again.

Lentokentällä passintarkastuksen eteen oli asetettu monitoreja. Presidentti Obama piti maahantulijoille taivaita syleilevää puhetta: Yhdysvallat on vapaa demokratia, jonne eri vakaumukset, värit, kulttuurit ja suuntautuneisuudet ovat tervetulleita!

Clintonin ja Trumpin keskusteluja hotellihuoneen televiosta katsellessani ajattelin, että Trump on Clintonin paras vaalivaltti. Clinton esiintyi kuivan ammattimaisesti vierellään amerikkalaisten työpaikkojen puolesta puhkunut asioista tietämätön populisti, jonka nimikkolippakissa lukee: made in China.

Toisin kävin. Trumpin keskeinen vaalivaltti olikin ihmisten kyllästyminen Clintoniin ja kokemus globaalien markkinoiden armoilla olemisesta.

Muutaman kuukauden kuluttua lentokentällä ei toivotettu tervetulleiksi megasyleilyin vaan torjuttiin maahanpyrkijät pärstäkertoimen perusteella.

Virkaanastumisensa jälkeen Trump on jatkanut suuria puheitaan ja kierrellyt maailmalla haukkumassa sitä, miten huonosti maailman asiat on hoidettu hänen näkökulmastaan. On kuin isokokoinen, kielitaidoton poika olisi saanut rahaa interrail -lippuun ja katselee junan ikkunasta outoja tapoja, joita tyhmillä ihmisillä on.

Yhdysvaltain rajoja suljetaan niin ihmisiltä kuin kaupaltakin. Tai pikemminkin: tuontitulleillaan Yhdysvallat myy sitä, että saat tuoda. Muuta myytävää sillä kauppataseen näkökulmasta onkin sitten varsin vähän. Vaje on vallinnut 1960-luvulta alkaen ja se on tietenkin yhteydessä valtionvelan kasvuun, joka on tällä hetkellä 20 biljoonaa dollaria, noin 65 000 dollaria asukasta kohti. Maan taloudesta lähes 80 % muodostuu palveluista, maataloutta ei juurikaan ole, teollisuutta se, mikä palvelujen alle jää.

Kun myy sitä, että saa tuoda, tästä saanee pikavoittoja. Yhdysvallat on maailmantalouden suuri vientikohde. Mutta pidemmällä ajanvälillä katseet alkavat kääntyä muille markkinoille. Millä Yhdysvallat tällöin eläisi: palveluja itselleen myymälläkö?

Kun globalisaation armoilla oleminen on ollut monen amerikkalaisen äänestäjän keskeinen peruste valinnalleen aivan samalla tavoin kuin se on monissa muissakin maissa, tilanne osoittaa paradoksaalisesti globalisaation tarpeellisuuden. Eristäytyvän tulevaisuus ei tunnu kovin ruusuiselta siksi, että itse asiassa ei enää olla suuria vaan sellaiseksi pitäisi maa uudelleen tehdä. Se tuskin onnistuu omaa pienuutta paisuttamalla.

Myös maahantulijoiden kohtelu palauttaa mieleen globalisaation hyvät puolet. Jos nyt Obaman puhe hieman hymyilyttikin, Trumpin määräämät toimet lentokentille eivät sitä tehneet.

Poliittisessa historiassa on pitkä perinne protektionistiselle ja kyräilevälle toiminnalle aina Thukydidestä lähtien, Machiavelliin ja jopa J.V Snelmaniin asti. Snelmaninkin ajatteli, että oma maa on oikeudenmukaisuuden mansikka, mutta suhteessaan ulkovaltoihin kannattaa harjoittaa niin sanottua reaalipolitiikkaa eli uskoa, että ne ovat loppujen lopuksi uhka ja pahalla asialla eikä niitä kiinnosta mikään muu kuin oma etu.

Tämän perinteen rinnalla on myös toinen. Marcus Aurelius totesi, sikäli kuin nimeni on Marcus, on kotipaikkani Rooma, sikäli kuin olen ihminen, se on maailma.

Presidentti Trumpin lokaali korostus globaalissa maailmassa kääntyy itseään vastaan, koska se vahvistaa uskoa siihen, että globaalit toimintatavat ovat kuitenkin realistisempia kuin verhot ikkuinoissa istuminen omassa mökkihöperyydessään.

Talous on globaalia ja siinä mukana oleminen edellyttää globaalien säännönmukaisuuksien tuntemista ja pelisääntöjen seuraamista. Politiikkakin on globaalia. Maailmantalous ja maailmanpolitiikka ovat foorumit, joissa toimitaan, joka tapauksessa, vaikka kuinka kiukuttelisi.

Kolmas ulottuvuus maailmantalouden ja maailmanpolitiikan rinnalla on maailmanetiikka. Siihen on panostettu vähiten.

Joitakin yrityksiä on ollut. Hans Kûng piti taannoin esillä ajatusta globaalietiikasta. Hänen hankkeensa ympärillä vaikutti eri maiden valtionjohtoa, Suomesta Martti Ahtisaari. Küngin projekti ei ollut kuitenkaan erityisen analyyttinen vaan siinä oli pikemminkin kysymys jonkinlaisesta hyväntahdon ilmaisusta ja jonkinlaisista hieman mystisiltä vaikuttavista ideologisista tausta-ajatuksista.

Juha Sihvola puolestaan luonnosteli analyyttisempää maailmanetiikan teoriaa, jossa hän yhdisteli aristoteelisen, stoalaisen ja uuden ajan liberalistisen ajatteluperinteen ainesosia. Työ jäi hänen kuolemansa takia kesken. Sitä hyödynnettiin muun muassa Suomen ulkoministeriössä.

Kun Suomi on maailmalla tunnettu rauhanneuvottelutaidoista ja sovittelukyvystä, täällä kannattaisi rahoittaa maailmanetiikan tutkimusta ja tehdä siitä kansainvälinen vientituote. Asia olisi jonkin verran radikaali globaalissa tiedeteollisuudessa, jossa nimenomaisesti humanistiset ja yhteiskunnalliset alat ollaan ajamassa alas useissa maissa. Tämä prosessi on liittynyt osittain muuallakin kuin Yhdysvalloissa nousseeseen nurkkapatriotismiin ja haluttomuuteen nähdä maailmaa. Se tuskin on pidemmällä tähtäimellä taloudellisestakaan kovin järkevää.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän MarkkuTurpeinen kuva
Markku Turpeinen

Asuin itsekin taannoin Yhdysvalloissa ja tunnistan heidän itseriittoisuutensa. Monen amerikkalaisen mielestä kaikki haluavat Yhdysvalloilta jotkin ilman vastinetta Näin se näyttääkin olevan. Siitä Trumpin kannattajakuntaa kumpuaa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Myös maahantulijoiden kohtelu palauttaa mieleen globalisaation hyvät puolet."

Suomessa saa täysihoidon ja discorahaa eikä työllä tarvitse itseään rasittaa, onko tarpeeksi hyvää kohtelua vai pitäisikö parantaa?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Onko Suomessa discoja? Taisivat jäädä 70-luvulle.

Käyttäjän jarvelainenp kuva
P Jarvelainen

Wau. Missä tällainen kioski Helsinki-Vantaan kentällä on maahantulijoille. Kuljenpa sen kautta seuraavaksi, kun tulen Suomeen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Valokuvasta päätellen sinulla ei ole tarpeeksi tumma iho täysihoitoon, myös taikasana pitää osata sanoa.

Käyttäjän PerttiAkkanen kuva
Pertti Akkanen

Trump valittiin presidentiksi koska Hillary Clinton lupasi jatkaa edeltäjänsä politiikkaa. Tämä politiikan seurauksena amerikkalaisten yritysten tuloverotus oli "maailman korkeinta". Samalla mm. Euroopan Unionin tai esimerkiksi Kiinan tuontitullit antoivat amerikkalaisille yrityksille lisäsyyn siirtää tuotantoaan kyseisiin maihin. Lopputuloksena 70 000 amerikkalaista yritystä oli siirtynyt ulkomaille, mm Kiinaan, Meksikoon ja Irlantiin. Vastaavasti miljoonat amerikkalaiset olivat menettäneet työpaikkansa. Obaman mukaan amerikkalaisten oli tulevaisuudessakin sopeuduttava hitaaseen kasvuun, koska siitä hänen mukaansa oli tullut uusi normaali.

Amerikassa tuonnin ja kulutuksen verottaminen on ollut aina vähäistä. Milton Friedmanin opetti amerikkalaisille, että tuontitullit merkitsevät hyvinvointitappiota amerikkalaiselle kuluttajille siitä riippumatta miten muut maat menettelevät oman tuontinsa kanssa. Myöskään alv-järjestelmää ei osavaltioissa ole. Hyvinvointitappioita aiheutuisi siitäkin.

Kun kirjoittaja puhuu, että amerikkalaiset muun myymisen puuttuessa ovat alkaneet myydä oikeutta tuoda, niin silloinhan Trump olisi vain tekemässä sitä, mitä kaikki muut ovat tehneet koko ajan.

Mutta amerikkalaisten kilpailukyvyn palauttamiseksi verouudistus näyttää riittävän: amerikkalaiset yritykset ovat palanneet kotimaahansa samalla kun monet ulkomaisetkin yritykset ovat perustamassa tuotantolaitoksia Yhdysvalloissa. Työttömyys on painunut 4,7 prosenttiin ja esimerkiksi mustien ja latinojen työttömyys on kaikkien aikojen alhaisimmalla tasolla. Sama koskee naisten työttömyyttä.

Trumpia mollatessaan kirjoittaja ei kiinnitä mitään huomiota muiden maiden käyttäytymiseen. Esimerkiksi globalisaation suuri voittaja Kiina rikkoo räikeästi WTO:n sääntöjä. Sen lisäksi, että se systemaattisesti varastaa maassaan toimivien ulkomaisten yritysten liikesalaisuuksia (intellectual property). Ja paljon muuta.

Trumpia voi arvostella huonosta käyttäytymisestä, narsismista, tahdittomuudesta ja monesta muusta huonosta piirteestä. Mutta olisi mukava, jos arvostelu pitäytyisi tosiasioissa. En tiedä mistä globaaleista säännönmukaisuuksista kirjoittaja mahtaa puhua, mutta tämän asian kyllä ymmärtää ilman maailmanetiikkaakin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Sen lisäksi, että se systemaattisesti varastaa maassaan toimivien ulkomaisten yritysten liikesalaisuuksia (intellectual property). Ja paljon muuta."

Kiinako? Eikös moiset varkaudet tehdä yksittäisten yritysten toimesta, jos tehdään.
Ei hallitus ole mitään varastanut. Oikeudenkäynnitkin nostetaan syyllisiä vastaan suoraan. Jos Kiinassa on enemmän nokkelia IP-varkaita, niin ei se ole Kiinan valtion syy.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Obama aloitti kautensa finanssikriisin raunioilla ja pystyi nostamaan maansa talouden uuteen nousuun. Se edellytti valtavia satsauksia valtion rahaa. Joku vertasi sitä viemärin puhdistukseen, jossa nestettä pitää kaataa niin paljon, että tuke poistuu. Trump nauttii Obaman politiikan hedelmistä.

Käyttäjän jarvelainenp kuva
P Jarvelainen

Tuontitullit, lokaali korostus ja Yhdysvaltojen kauppatase ja valtionvelka ovat tosiasioita. Kirjoituksessa käsittelen niitä ja esitän arveluita, mitä tilanteesta seuraa. Uskon, että pussinperän ajattelutapoja viljelemällä Trump on tehnyt maailmalle palveluksen: avannut silmät globaalin toiminnan ja sen pelisääntöjen työstämiseen. Kommenttisi on oikein kiinnostava, tosin viimeinen kappale vaikuttaa erikoiselta puuskahtelulta. Ei vaikuta rationaaliselta ajatukselta, että jonkun henkilön toiminnan arvostelu olisi oikeutettua, jos ensin on arvosteltu koko maailmaa ja lisäksi oletettaisiin, että paikallinen väärä toiminta on oikeutettua, koska vastaava on maailmanlaajaa.

Yhdysvaltain viimeaikaista veropolitiikkaa on joissakin yhteyksissä kehuttu ja talouskasvuakin pidetty ihan ookoona, tosin kauppasodan ja protektionismin, josta mainisin lisäämistä on pidetty uhkana esimerkiksi WTO:n arvioissa. Ulkomaisten investointien määrä ei vaikuta kovin myönteiseltä. Kiinalaiset investoinnit putosivat viime vuonna 37 %. Eu:n investointiromahdus oli jo 2016 ja verrattuna siihen viime vuosi saattoi olla parempikin, mutta ei erityisen kehuttava.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tämä on tällaista uusmerkantilismia. Jo Adam Smith 1700-luvun lopulla pyrki kumoamaan tuollaisen sanoman.

Globaali työnjako perustuu maiden komparatiivisiin etuihin. Niitä hyödyntäen kaikkien hyvinvointi optimoidaan.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

"Muuta myytävää sillä kauppataseen näkökulmasta onkin sitten varsin vähän"

Ei kai loputtomasti voida elää niin, että ostetaan velalla halpaa ulkomaista tavaraa ja samalla annetaan oman vastaavan tuotannon kuihtu tai muuttaa ulkomaille. Tai pitäisi pystyä toimimaan ainakin niin, että ulkomaan ostot kyettäisi rahoittamaan kilpailukykyisen viennin kautta. Tähän ei ole kyetty, vaan on velkaannuttu korvia myöten.

Trump on panemassa tälle menolle topin. Kyllä hän on isänmaan asialla huutakoot vastustajat mitä tahansa. Ja sattuuhan tuo monen globaalin toimijan tilipussiinkin. Siitähän tämä kova huuto on seurausta. Onhan Trump vähän erikoinen persoona, mutta se ei taida olla pääasia.

Onkohan meillä täällä kotimaassa vähän samaa tautia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset